Et ole enää täällä


Rakennan sydämeeni ihmisen, ulkokuoren ja sisuksen. Laitan sanat joita kaipaan, piirteet kasvoihin jotka muistan. Äänen jonka kuulen päässäni, hetken tunnen eläväni. Tunteettomuus kesti jonkin aikaa, nyt unohdetut tunteet painaa. Ne ovat valheellisia, täysin arvaamattomia. Aika pyyhkii perinpohjaisesti kaiken susta, milloin mun sydämestä tuli näin musta. Näet kaiken sen mikä ei ole aitoo, tiedän etten ole oikea ihminen sanomaan, mutta taidan kuollutta rakastaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

− 1 = 9