Henkinen uupumus

Haluaisin poistua hiljalleen sulkeutua niin kuin uneen, josta ei tarvitse aamun tullen herätä. Vaan saan päättä itse milloin on aika kohdata totuus, se sattuu niin etten pääse yli siitä, tarvitsen lisäaikaa. Mutta elämä ei anna jäädä yötä pidemmäksi aikaa haaveilemaan, asiat on pakko hoitaa ajallaan. Aamulla täytyy unohtaa ajatukset ja keskittyä arkeen, illalla itkettää henkisen uupumuksen vuoksi eikä saa unta. Pieni askel pois ympyrästä, ja kaikki olisi hetkessä poissa. Vaikka olisi miljoonia ihmisiä jotka välittäisivät minusta, olen kai niin itsekäs ettei se merkkaa mitää, ainut olit sä jonka rakkaus kuoli. Mut kun katson kuvia huomaan miksi enää kääntyisit takaisin, sä saavutitjo niin kauniin tytön etten mä oo mitää sen rinnal. kuolema kahlitsee ja yksinäisyys vallitsee, ei jää tilaa vanhalle rakkaudelle, pitää tehdä tilaa uudelle.Kertokaa mulle helppo tapa lähtä täältä, ettei sitä pysty mokaa.Anteeks mut must ei oo enää…

4 responses to “Henkinen uupumus

  1. Tiina

    oon seuraillu hetken tätä blogia ja minua on alkanut kiinnostaa tän teidän eron taustat sillä huomaan tekstistäs että kuitenkin kaipaat tätä henkilöä. Mutta pidän kirjoitustyylistäsi(:

  2. Tiina

    ainiin piti vielä kysymäni, että eikö ole mahdollista/halua yrittää uudelleen :OOO

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

26 − 23 =